Yhteenveto

Viikko on jo kulunut siitä kun pääsin Ivaloon ja lupasin jotain yhteenvetoa reissusta. Koko matkahan meni Oulun pientä liittymä-episodia lukuunottamatta varsin hyvin. Oikeastaan ihmettelen miksen ole aikaisemmin liftannut pitempiä matkoja. Tutustuin uusiin ihmisiin ja todistin itselleni että jaksan ja uskallan kyllä.
Liftaaminen ei kyllä ole kiireisen tai laiskan matkaajan hommaa. Tien poskessa seisominen on väsyttävää ja sopivan liftipaikan ja kyydin saaminen oli välillä stressaavaakin. Monesti kyydin saatuani kuski oli iloinen kun sai matkaseuraa ja sitten oli jaksettava jutella, vaikka olisi tehnyt mieli vain nukkua. Toisaalta on hauska tutustua uusiin ihmisiin ja kuunnella niiden juttuja. Koko hommassa on sellaista vanhanaikaista seikkailun tuntua, että väsymisen, kastumisen ja pienet vastoinkäymiset kestää kyllä. Ja säästyyhän siinä vähän rahaakin. Silti muutaman kerran ihmettelin itsekin miksi hitossa seison siellä tienposkessa kerjäämässä kyytiä, mutta aina kyydin saatuani muistin miksi. Koska kyydin saaminen oli aina pieni onnenhetki, niinku ois kalan saanu.
Monet on kysyny eikö minua pelota liftata yksin ja kyllä minua vähän jännittikin. Mutten pelännyt pervoja, raiskaajia tai varkaita, vaan poliisia joka sakottais liikenteen vaarantamisesta. Olen kai niin hullu ja naiivi, etten usko ihmisten olevan niin pahoja kuin iltalehdissä väitetään. En kuitenkaan ikinä liftais humalassa, enkä varmaan yölläkään. Ja jos kuski ei auton ovensuussa jutellessa jostain syystä miellytä, en nousisi kyytiin.
En ole vielä päättänyt liftaisinko Ivalosta takaisin Kuopioon. Jotenkin tuntuu vaikeammalta liftata pohjoisesta etelään. Pohjoiseen, kotiin päin, on aina helpompi matkustaa. Tosin jäi vähän kaivelemaan,  etten muka päässyt Oulusta eteenpäin liftillä, joten uusia reissuja saattaa olla luvassa...
-Liftari
PS: eilen kaverin luokse ajettaessa oli tienvarressa kaksi nuorta miestä liftaamassa pohjoiseen. Olisi tehnyt mieli heittää lenkki Inarin kautta, ihan vain sen takia että olisivat pojat saaneet kyydin.

Oulu-Ivalo

Oulu-Ivalo, 511 kilometriä, 10 tuntia. Kotonq väsyneenä ja nälkäisenä, eikä Kutturaan lähdöstä tulekaan mitään. On kylmä, sataa vettä, eikä mökin omistajaa saada kiinni. Olen onnellinen keltaisesta sadetakistani.
Palloiltuani neljä(!) tuntia Oulussa ennenkuin nousin junaan, alkoi matkantekokin viimein luistamaan. Rovaniemeltä tarkoitukseni oli ajella paikallisbussilla ensin Napapiirille, nelostien varrelle. Busseja meni kuitenkin niin harvakseltaan, että pãätin liftata kaupungista, linja-autoaseman viereiseltä pysäkiltä. Aurinko paistoi ja armeijasta oli kai ekat lomat sillä kurkkupukuja oli niin paljon liikenteessä. Notkuin pysäkillä ehkä vartin, kunnes sain kyydin Sodankylään nelikymppiseltä Olavilta. Apukuskina etupenkillä istui tämän kymmenenvuotias poika Jere. Olavi oli entinen rekkakuski, Jere kuunteli Klamydiaa, minulla ja Jerellä i samanlainen tukka ja Jeren paidassa luki "kävelevä katastrofi" =) Matkalla juteltiin huvipuistoista, kesä tapahtumista, lapin kesästä, minun matkoista, Iron Maidenista, festareista, Children of Bodomista, carting-ajoista ja penkkiurheilusta. Soundtracki vaihtui Klamydiasta Maideniin ja Bodomiin. Tuli hyviä muistoja mieleen.. Sodankylässä Olavu katseli olisko tuttuja rekkoja menossa pohjoiseen, muttq kun ei ollut, kiitin kyydistä ja jäin nelostien varteen.
Ensimmäisenä kohdalleni pysähtyi yli viisikymppinen mies matkalla Murmanskiin. Tai ei hän oikeastaan tiennyt menisikö tänään kun paku reistaili jo nyt vaikka kyllä hän sen korjata osaisi kun insinööri oli ja olinko minä muuten Ivalosta, siis olinko suomalainen kun puhuin niin jännästi jne.. Ukko rupatteli varmaan viisi minuuttia minä ovensuussa roikkuen, ennenkuin totesi että yrittäisin toista kyytiä ja toivotin onnea matkaan. Alkoi olla jo kylmä jq onneksi sainkin melko nopeasti kyydin. Nuori mies oli matkalla Utsjoelle perheensä luo, ja matka taittui rivakkaa vauhtia. Välillä juteltiin niitä näitä, mutta enimmäkseen oltiin hiljaa. Pohjoisen poika ei paljon puhele, ja itteänikin väsytti jo.
Ivalossa olin vähän seitsemän jälkeen, pari tuntia ennen Oulusta tuntia aikaisemmin lähtenyttä linkkua.
-Liftari

Tienristeyksessä

Kävi ilmi että Oulusta pois liftaaminen on juuri niin vaikeaa kuin odotinkin. Menin aamulla paikallisbussilla hitchwikin ehdottamaan nelostien liittymäristeykseen Oulun pohjoispuolella ja liftasin siinä aikani. Kyyti ei vetänyt, varmaan koska autoilijat olivat yhtä kauhuissaan kuin liftarikin. En käsitä miten siitä kohden voisi saada kyydin kun mielestäni siinä ei ollut turvallista pysähtyä.. Kuvittelin liftanneeni siinä jo puolitoista tuntia, mutta lähdettyäni ja rauhoituttuani tajusin notkuneeni risteyksessä vain puoli tuntia.
Nyt sitten olen Oulun rautatieasemalla pienen tilannearvion jälkeen. Harkitsin hetken ajavani paikallisbussilla Iihin ja liftaavani taas sieltä. Hylkäsin tämän idean koska pelkäsin pääseväni vain Kemiin ja joutuvani siellä taas samanlaiseen liittymähelvettiin. Sitäpaitsi olen jo kuluttanut aamupäivän ajelemalla edestakaisin paikallisbussilla. Päätin sitten ajella rennosti junalla Rovaniemelle ja jatkaa sieltä liftillä. Jos saan kyydin nopeasti, olen joka tapauksessa perillä paljon ennen seuraavaa Ivalon linkkua.
Ei pitäisi liftata kiireessä, sillä kiireisenä päätyy vain säntäilemään ympäriinsä. Liftatessa pitää pysyä rauhallisena.
-Liftari

Lomailua

Olen notkunut Oulussa kohta viikon ja täyttänyt päiväni lomailulla. Olen syönyt paljon jäätelöä, tavannut kavereita, roikkunut torilla ja torin rannalla. Olen saunonut, uinut meressä ja tanssinut. Olen kävellyt ja pyöräillyt kilometritolkulla.

Huomenna lähden viimein pohjoiseen. Alkaakin olla jo vähän kiire, sillä haluan viikonlopuksi mökille Kutturaan.  ..ja minun kun ei pitänyt liftata kiireessä..

Alla joitain kuvia Oulusta.

-Liftari





Nallikarissa oli lämmin vesi!

 


Torin ranta ja Liftarin sormi




Walk of... Death?


</></></>

Rotuaari aamulla viideltä.

  


Herkkupiknikillä =)

 


Vesille teki mieli..

 


Postikortti Heinäpäästä

 


Karvakuonojen laiva

 


Rantaeväät

 

Liftaria laiskottaa

Blogin päivittäminen kännykällä ei ollutkaan niin vaivatonta kuin kuvittelin.. Pitempää analyysia reissustani on ehkä luvassa kunhan pääsen oikean netin ja näppiksen ääreen.
Tänään siirryn Oulusta Revonlahdelle, joku 40 kilometriä lounaseen siis. Taidan mennä linkulla, koska matka on niin lyhyt. Ja koska kaverin eilisten polttarien jäljiltä on vähän veltto olo ;)
-Liftari
Edit: Lähdinkin Revonlahden sijasta puistoon sidukka kainalossa lukemaan, sillä missasin viimeisen linkun seisomalla väärällä pysäkillä.

Kuopio-Oulu

Kuopio - Oulu: neljä kyytiä, viisi tuntia, vesisadetta koko matka. Tien poskessa vaatteet likomärkinä, ei voi seikkailla kastumatta. Perillä väsynyt mutta onnellinen ja illalla vielä saunaan.
Galaksien Liftari kiittää kokemastaan ja alkaa päiväunille.
Edit: hankintalistalle lisättävä sadeviitta, vedenpitävät kengät ja termari.

Rohkaisevia sanoja kaverin seinältä.

Perjantain matkasää

Näillä mennään..

Reissublogeja lukiessa kiinnostaa aina mitä ihmisillä on repussa..

Minun repussa on:
-vaatteet: 4 toppia, 2 t-paitaa, 2 pitkähihaista, kevyt neule, yöpaita, farkut, shortsit, pitkikset, uikkarit, alusvaatteita ja sukkia, veden ja tuulen pitävä takki, ja sandaalit 
-ensiapu: laastareita, rakkolaastareita, särkylääkkeitä, flunssalääke, haavanpuhdistuspyyhkeitä, bepanthen, haavateippi, idealside
-toiletti: shampoo, kosteusvoide, hiuslakka ja-puuteri, piilarinesteet ja hammastahna kaikki matkakoossa. Kynsileikkurit, pinsetit, pieni peili, hajuvesi, off, aurinkorasva ja silmälasit.
-McGyverit: leathermanhommeli, jesari, narua, sytkäri, korvatulpat, neula& lankaa, pyykkipulveria, huulirasva, Yatsy
-matkustaminen: iso tussi, kyltti 20 x 60 cm, suomen kartta 1:800 000, Kuopion kartta, päiväkirja, kuulokkeet, puhelin, laturi
-lääkkeitä  pienen mummolauman tarpeisiin.

-makuupussi ja alusta ovat vielä hankinta-asteella.

Rinkka painaa ilman eväitä kahdeksan kiloa. Tavaraa on varmasti liikaa, mutta olen poissa kuukauden ja reissun aikana on tarkoitus normaalielämän lisäksi rämpiä metsässä ja juhlia useammat kuin yhdet juhlatkin.

-Liftari

Miksi?

Tuli kesä ja teki mieli reissata, seikkailla vähän. Vähintäänkin piti päästä käymään kotona Lapissa. Ehdinkin siellä jo mutkan käydä, ennenkuin päätin että liftaan Kuopiosta Ivaloon. Edelliselläkin reissulla liftasin hetken, mutta huonosti, kiireessä ja väärällä paikalla. Ei mitään yritystä siis. Nyt on kuitenkin toinen meininki. Rahatkin on lopussa, mutta se ei ole pääsyy. Lähden liftaamaan, koska vuoden takaisen sairastumiseni jälkeen minun on pakko kokeilla ja löytää rajani uudestaan. On pakko saada tietää, pysyykö se rinkka selässä, pystynkö ja uskallanko.

Huomenna aikaisin on lähtö, saas nähdä miten akan käy.

-Liftari